Vanhanpiian.com Karhutien karvainen ja vähemmän karvainen sakki

SM tuloksia ja hajuerottelua

17.9.2017 | Kuulumisia, Tuloksia | Permalink

HIFI ry:n Rally-Tokon SM joukkue ALO Marjo Väisänen ja korthalsingriffoni Essi, Saara Pyykkönen ja saksanpaimenkoira Seri, AVO Jenna Huotari ja lapinporokoira Unna, VOI Salme Räsänen ja bordercollie Ässä sekä MES Salme Räsänen ja bordercollie Prii.

Käväistiin sitten Rally-Toko SM-kisoissa. Essin kanssa saatiin ALO luokasta RT1 95 pisteen tuloksella. Voin sanoa että jännitti ihan SIKANA. Niin koiraakin, hyvin jähmeä suoritus. HIFI ry oli joukkuekisassa 7. sijalla. Tämä on ensimmäi nen kerta kun Kainuu on edustettuna SM joukkuekisoissa

Olen kulkenut Essin kanssa elokuusta asti Winnovan hajukoirat kurssilla. Sen tavoitteena on kouluttaa koirakolle mahdollisimman hyvät perusvalmiudet hajutyöskentelyyn sekä hajuerottelun koulutusmenetelmä työvälineeksi erikoisetsintään. Koulutus kestää 4/2018 saakka. Kouluttajina on Tommi Wiren ja Keijo Kodis. Tällä hetkellä suunnitelmissa on tarkoitus kouluttaa Essi etsimään luteita tuon koulutuksen aikana. Haaveenani myöhemmin on yhdistää työ ja harrastus. Suunnittelemme projektia clostridium difficilen parissa 🙂 Pitäkää peukkuja että toteutuu.

Essi Rally-Tokoilee

15.7.2017 | Kuulumisia, Tuloksia | Permalink

Essin kanssa käytiin Kemissä toisessa Rally-Tokon alokasluokan kisassa. Tuloksena 89 pistettä ja hyäksytty tulos 🙂
-10 tuli heti lähdössä kun Essi ihmetteli hermoilevaa emäntää ja tarjosi lähdössä maahanmenoa. Jos olisin osannut/älynnyt sen uusia niin olisi selvitty -3 virhepisteellä siinä kohtaa. -1 virhepistettä tuli kun eteenmenossa Essi jäi kieroon. Mutta olen tyytyväinen. Alla osa suorituksesta Saaran kuvaamana.

Seuraava esiintyminen onkin sitten Rally-Tokon SM kisoissa HiFin joukkueessa. Voipipa olla että siellä se emäntä vasta hermoileekin 😉 Sen jälkeen rallyttelyt jää Essin kohdalta tauolle. Pääsimme nimittäin Winnovan hajukoirakouluun opiskeleman hajuerottelua. Kunnianhimoinen tavoitteeni on kouluttaa koiraa avuksi infektioiden torjuntatyöhön.

Ai niin, uintireissulla nähtiin riekko. Empä ole noin läheltä ko. lintua nähnytkään. Kesäpuvussa oleva koiras, oli komea.

Koiruleiden tuloksia

17.6.2017 | Kuulumisia, Tuloksia | Permalink

Isla ja Essi olivat mukana Saariselällä, Yöttömän yön agilitykilpailuissa kesäkuun toisena viikonloppuna. Essin kanssa tuli joka startista makea hylsy. Ohjaajan ohjausvirheiden vuoksi 😉

Isla juoksi tosi keskittyneesti Kati-Marin kanssa. Viimevuotiset kunniakierrokset olivat kuin muisto vaan 🙂
Kuulen vieläkin korvissani kuinka japanilaiset turistit nauroivat ja räpsivät kuvia kun viime vuonna yhdellä radalla Isla sinkoili omia ratojaan. Mutta tänä vuonna tulikin tulosta. Ippe sai viimeisen nollansa ykklsluokasta ja korkkasi vieläpä agilitysertin 🙂 Eli Isla kisaa tästä eteenpäin 2. lk:ssa.

Starttasin ex-tempore Essin kanssa ensimmäisissä Rally-Toko kisoissa Lieksassa 17.6. Jännitti molempia, ohjaajavirheitä tuli. Olisin saanut paremman tuloksen jos olisi älynnyt uusia yhden maahanmeno tehtävän jossa Essi nousi ennen aikojaan ylös. Hyväksytty tulos siitä huolimatta 85 pistettä. Tuomari palautteessa oli että osaava koira. Onhan se 🙂 Kunhan saadaan ohjaaja samalla tasolle 😉

 

Ai niin, ja Annu kävi läpivalaistavana. Lonkat A/A, kyynäret  0/0 ja olkapäät puhtaat, kelpaa niillä hilippasta menemään 🙂

Ippe toi leivän pöytään

5.6.2016 | Kuulumisia, Päivitykset | Permalink

Käväistiin Islan kanssa oman agilityseuran HIFI ry:n kotikisoissa kisaamassa 1 lk:ssa. Kumpikin rata meni HYlly osastolle, mutta tulipahan todettua että koira pysyy ulkoradalla menossa mukana (ohjaaja ei). Yllätyksenä tuli palkintojen jaon jälkeen kun kuuluttaja ilmoitti että palkitaan vielä tuomarin valinta palkinto. Ilmeisesti Islan tykitys oli tehnyt vaikutuksen koska meidät palkittiin 🙂 Tuomari sanoi, että teistä kuullaan vielä. Palkinnoksi saatiin kukkakippu ja Pekka Heikkisen ruisleipä. Eli Isla toi leivän meidän perheen pöytään.

13254492_10153854805153292_1098611075613803041_n

 

Ipelle eka LUVA NOLLA Kuopiosta

2.3.2016 | Kuulumisia | Permalink

Islan kanssa käväistiin ACE:n järjestämissä Helmihässäköissä. Kyseessä siis agilitykilpailut. Makea uusi sisähalli jossa ei ollut liian lämmin 🙂 Itse tykkään ettei ole ihan +20 astetta, tuleehan siinä jo odotellessa tuskanhiki…

Neljä rataa hiliputeltiin, tai oikeastaa juostiin täysillä.

Ekalla radalla oma rintamasuunta sai Islan kääntymään kesken hypyn ja rima tuli alas.  Samainen ohjasuvirhe veti Islan esteen ohi ja kun se kerkesi jo seuraavalle niin HYLly tuli siitä. Punaiset puukepit olivat myös ensimmäisellä kerralla Islalle ”näkymättömät” Se meni ohi, mutta tuon jälkeen ei pujottelu takkuillut kertaakaan.
Toisella radalla oli keinu ja minun kriteereillä Islan suoritus oli lentokeinu. Islan pitäisi pysähtyä kontaktille ja tökkäistä nenällä maata, ainakin näin ollaan menty harjoituksissa. Mutta vauhtia oli vähän liikaa ja Isla ei jäänyt keinulle odottamaan joten uusin sen HYLlyn arvoisesti. Sain kyllä palautetta että olisit nyt hitto vie vaan jatkanut! Loppurata meni mallikkaasti…
Kolmas agilityrata meni todella sulavasti. Kontakteilla hiljennettiin ja Reikä (rengas) meni oikeaoppisesti vaikka Isla näytti ensin siihen pysähtyvän. Se epäröi, liukui aivan renkaan eteen ja hyppäsi suorilta jaloilta siitä ilman että este meni rikki. Melkoinen suoritus. Tältä radalta tuli kisakirjaan eka LUVA NOLLA tulos!
Neljännellä radalla koitui kohtaloksi Reikä(rengas). Sen takana häämötti putkensuu. Otin ohjauksen liian lepsusti ja putkenpää imi koiran renkaan vierestä. Upsis.

Mutta oli todella mukava reissu, kiittelen vielä siskoani Mepaa, joka minut sinne patisti 🙂

Kuvia ei reissusta ole mutta Mepa otti selfiet moottoritien päässä 😉

Palkintojenjaosta löytyy kuvia: https://scontent-arn2-1.xx.fbcdn.net/hphotos-xlf1/v/t1.0-9/12038208_975362352501022_5542875765980238658_n.jpg?oh=225a6f977e111442aa4abdb6f92e03f3&oe=5761BCF0

 

We are still alive!

6.1.2016 | Kuulumisia | Permalink

Pienoinen tauko on ollut kaikessa päivittelyssä ja sivujen päivittelyssä. Elämässä on tapahtunut kaikenlaista. Raimon sairastuminen ja anopin toimintakyvyn heikkeneminen yllätti meidät kaikki. Vaikka tällä hetkellä Noora on muuttanut omilleen on meillä silti 4 ”huollettavaa”, Anopin asioiden hoitaminen ja tilan seuraaminen on meidän vastullamme. Rytinällä roolini on muuttunut omaiseksi, joita töissäni tapaan päivittäin. Ymmärrän paremmin heidän ongelmiaan ja murheitaan, sillä niistä on tullut arkipäivää vapaa-ajalle.

Mutta mitä tässä on tapahtunut sillä välillä? Jos nyt jotain iloisempaa kerrottavaa olisi. No, sain jotenkin kaiken sähläyksen keskellä opetettua Essille noutamisen ja harjoiteltua pari kertaa sitä vedestä, ennenkuin osallistuimme vesityökokeisiin Lumijoella. Essi sai 9 pistettä. Sille tuotti alkuun vaikeuksia irrota etäänmäksi. Sain kuitenkin tsempattua sitä vaikka olisin itse luovuttanut jo monta kertaa.  Lintu tippui kaiken lisäksi. Mutta olin tyytyväinen tulokseen sillä siihen harjoittelumäärään se oli kyllä ihan passeli.

DSC_0653

Vesityökokeeseen Lumijoelle ajeltii tämmöisten kavereiden kanssa, kerkesivät onneksi sulaa ennen koetta 🙂

islaSSK

Isla ja Raimo, kansikuva tyttö ja poika 🙂

DSC_0602 (1)

Kuvateksti on minusta hyvin kuvaava, Ipellä nousee jalka aika nopsasti…

Isla oli kokeessa mukana myös mutta sitä taisi vähän jänskättää, koska se löysi linnun mutta ei tuonut sitä Raimolle. Varmasti tyypillinen tulos koiralle jonka kanssa on harjoiteltu vain tutuissa paikoissa. Ja noudon harjoittelu on ollut muutenkin vähäinen Raimon sairasloman vuoksi. Harmi vaan, mutta jospa ensi vuonna menisi jo vähän paremmin.

Essi käväisi Junkkarissa. Jalostuskatselmuksessa Essille tuli hylsy mikä oli yllätys, voimakkaat takakulmaukset olivat tuomarin mielestä ”sirppikintereet”, no näillä sirppikintereillä juostiin sitten sunnutaina peltokokeessa tuloksena NUO2. (ohjaajan kämmeistä huolimatta) Luulen että Essillä oli jonkinmoista lihasjumia takapäässä sille pellolla se otti välillä pupulaukka-askelia jotka selänalueen jumeista voi kertoa. Tuomari juoksutti seitsemän erää ja se alkoi jo näkyä turnauskestävyydessä. Essi kävi myöhemmin fysioterapeutilla ja hän löysikin kireät reisilihakset.

Tulihan meille toukokuussa Riekonnaurun Annu, Islan puolisisko.  Söpö pikku pallonaama, mutta taitaa siitä tulla kunnollinen (toivottavasti) lintukoira. Sosiaalistamisreissulla käväistiin Jyväskylän KV-näyttelyssä ja kotiintuomisina oli 2 x ROP Pentu ja kennelyskä. Siis Annu ei sairastanut aikaan mitenkään näkyvästi. Anni, Isla ja Tani yskivät yhden päivän ajan. Sepä olikin sitten kahden viikon karanteeni ja tuli tehtyä päätös etten enää ikinä vie sisänäyttelyihin kennelyskän sesonkiaikana. Siellä Jyväskylässä oli joku tuonut yskivän koiran kehään kun ei ollut saanut rahoja takaisin.  On tullut kierrettyä aksakisoissa sisähalleissa ja tämmöistä ei koskaan ole tullut eteen.